Jokaisella työpaikalla on omanlaisensa viestintäkulttuuri. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat osa tätä viestintäkulttuuria. Harmillisen usein ne kuitenkin jäävät näkymättömäksi ja tiedostamattomaksi osaksi viestintää. Mitä tällä tarkoitan?
Viestintäkulttuuria on usein verrattu jäävuoreen.
Jäävuoresta merenpinnan yläpuolella on nähtävissä vain osa. Viestintäkulttuurin näkyvästä osasta hyvä esimerkki on pukeutuminen: pystyt nopeasti työpaikalla havaitsemaan sen, onko korrektia pukeutua korkokenkiin vai crocseihin.
Suurin osa jäävuoresta on kuitenkin näkymättömissä, merenpinnan alapuolella. Viestintäkulttuurissa tähän näkymättömään osaan kuuluvat mm. asenteet, arvot ja vuorovaikutustyylit. Nämä viestinnän näkymättömät normit kertovat meille, mikä on sallittua, arvostettua, hyväksyttyä ja toivottua sekä ketkä saavat puhua, missä tilanteissa ja mistä asioista. Normit ovat vaikeammin havaittavissa ja ne omaksutaan usein tiedostamatta.
Jos työyhteisösi palautekulttuuri on vaikeasti havaittavissa ja osa tätä "jäävuoren näkymätöntä osaa", on aika nostaa se näkyväksi ja tiedostetuksi osaksi työyhteisöä! Seuraavassa miksi ja miten.
Palautteen monet positiiviset vaikutukset
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, Jari Hakanen, on sanonut näin:
"Nykyisin meitä rassaavat varsinkin kolme asiaa: kiire, epävarmuus ja tunnustusvaje eli kokemus siitä, ettei omasta työstään saa tarpeeksi kiitosta."
Palautteella on iso ja positiivinen merkitys. Se kertoo meille työyhteisössä sen, että työni on merkityksellistä. Merkityksellisyyden kokeminen on perustavanlaatuinen osa työhyvinvoinnin kokemista.
Oikein annettu ja vastaanotettu palaute motivoi, ohjaa, kehittää, puhdistaa ilmapiiriä, tuo esiin erilaisia näkökulmia, parantaa yhteistyötä ja prosesseja sekä vaikuttaa positiivisesti päätöksen tekoon ja lopputulokseen. Palautteella on siis monet positiiviset vaikutukset ja siksi työyhteisössä siihen tulisi kiinnittää huomiota.
Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat taitolajeja. Onneksi viestintätaidot ovat kuitenkin sellaisia, että jokainen voi niissä kehittyä.
"OK" ei riitä palautteeksi
Syksyllä 2018 toimitusjohtajamme Marko Orpana palkittiin hyvän johtamisen foorumissa kunniamaininnalla. Marko on sanonut palautteesta näin:
"Jos työntekijä kokee, ettei ole saanut minulta palautetta, vaikka olen sitä mielestäni antanut, työntekijä on oikeassa".
Kokemus siitä, mikä on palautetta, on subjektiivista. Toinen ilmaisee innostustaan hyppien, huutaen ja suurieleisesti. Toinen taas toteaa lyhyesti ja ytimekkäästi "hyvä!". Molempien kokemus asiasta voi olla hyvinkin samanlainen – ilmaisu ja palautteenantotapa vain todella erilainen.
Toimitusjohtajamme kommentissa itseäni puhutteli ajatus: Olenko valmis muokkaamaan omaa viestintääni niin, että työkaverini voi kokea saavansa palautetta?
Kuinka annan ja vastaanotan palautetta työyhteisössä?
Palautteen antamisen ja vastaanottamisen keinoja sekä konkreettisia vinkkejä yrityksen toimivan palautekulttuurin luomiseen saat oheisesta webinaaritallenteesta. Tallenne on maksuton ja se ei sido sinua mihinkään.
Webinaarissa käydään läpi:
- Erilaiset palautteet ja kuinka annan niitä?
- Kuinka vastaanotan palautetta?
- Miten toimin, jos en saa palautetta?
- Palautekulttuurin markkinointi työyhteisössä
- Millaista on paras palaute?
Olisiko aiemmista blogiteksteistämme apua?
Takaisin blogiin
Konsernin viestintä- ja markkinointipäällikkö, joka nauttii uusien asioiden oppimisesta ja opettamisesta. Viestinnässä kiehtoo vuorovaikutuksen monimutkaisuus, jota yrittää parhaansa mukaan yksinkertaistaa. Lisäksi sydäntä lähellä ovat perhe, kissat, juokseminen ja Netflix.
