Irtiotto palkkatyöstä – vuorotteluvapaa

Elämässä voi tulla tilanteita, jolloin haluaa ottaa irtioton työelämästä. Joku haluaa tehdä pidemmän matkan ulkomaille, toinen keskittyä mieluisaan harrastukseen, kolmas keskittyä lasten hoitoon... Näissä tilanteissa vaihtoehdoksi nousee vuorotteluvapaa. Toisaalla olen myös kuullut sanottavan, että voisi jäädä vuorotteluvapaalle, kun ei ole tullut pidettyä lastenhoitovapaita. Myös opiskelu on mahdollista vapaan aikana.

Meillä Suomessa vuorotteluvapaa otettiin kokeiluun vuonna 1996 ja hyvien kokemusten vuoksi järjestelmää jatkettiin, kunnes 2003 vuorotteluvapaa otettiin vakinaisesti käyttöön. Vuonna 2016 järjestelmää uudistettiin voimaan tulleilla lainmuutoksilla. Uudistus tosin on myös vähentänyt vapaan suosiota enimmäiskeston lyhennyksellä. Myös työhistoriaa vaaditaan nykyään enemmän.

Tämä on kuitenkin siitä poikkeuksellinen systeemi, että vapaasta voi nauttia Suomen lisäksi vain muissa Pohjoismaissa.

Miten pääsen vuorotteluvapaalle?

Vuorotteluvapaa on tarkoitettu vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa olevalle henkilölle sekä työntekijälle, jonka työaika on oltava yli 75 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lisäksi takana täytyy olla riittävän pitkä työhistoria. Kuten edellä mainitsin, tätä on porrastettu vuosien saatossa ja tämän hetkisen lain mukaan työhistoriaa täytyy olla takana 20 vuotta.

Työhistoriaan otetaan mukaan myös aika, jolloin on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. Myös hoitovapaa sekä varusmies- ja siviilipalveluaika luetaan eduksi. Huomioitava kuitenkin on, että enintään neljännes voi olla näihin rinnastettavaa aikaa.

Lisäksi on oltava vähintään 13 kuukauden yhtäjaksoinen palvelussuhde samaan työnantajaan ja tähän voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo.

Mikäli jää uudelleen vuorotteluvapaalle, on työssäoloaikaa oltava välissä vähintään viisi vuotta.

Ikä vaikuttaa sen verran, että vapaalle ei voi enää jäädä mikäli vanhuuseläkkeen alaikärajan alkuun on aikaa 3 vuotta tai vähemmän.

Tarkemmat selvitykset vuorotteluvapaan mahdollisuuteen kannattaa tehdä hyvissä ajoin TE-keskuksen kanssa.

Mikä on vuorotteluvapaan tarkoitus?

Vapaan tarkoitus on edistää työntekijän jaksamista ja koska työntekijälle on vapaan ajaksi palkattava sijainen, myös tarjota työttömälle työkokemusta. Tällöin työantaja saa mahdollisuuden tutustua ja katsoa työnhakijan soveltuvuutta tehtävään ja yritykseen sekä sijaiselle kertyy omaa työkokemusta.

Vuorotteluvapaan hakeminen ja maksettavat korvaukset

Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 100 ja enintään 180 päivää ja se tulee pitää yhtäjaksoisesti.

Vapaata haetaan omalta työnantajalta ja siitä on sovittava kirjallisesti. Sopimus on toimitettava TE-keskuksella ja samalla työnantajan on annettava riittävän kattava selvitys sijaiseksi palkattavasta henkilöstä.

Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jonka hakija saisi mikäli jäisi työttömäksi.  Korvausta haetaan työttömyyskassasta mikäli hakija kuuluu sellaiseen tai Kelasta peruspäivärahasta laskettuna. Hakemukseen tulee liittää kopio vuorottelusopimuksesta sekä palkkatodistus. Vuorottelukorvaus maksetaan arkipäiviltä ja se on veronalaista ansiota.

Palkallista työtä ei voi vapaalla tehdä ilman, että se ei vaikuttaisi vuorottelukorvauksen määrään. Korvaus maksetaan ansiosidonnaisesti, joten lisäansiot vähentävät sen määrää ja työssäolopäiviltä korvausta ei makseta lainkaan. Mikäli tekee palkkatyötä yli kaksi viikkoa kuukaudessa, ei ole oikeutettu vuorottelukorvaukseen.

Vuorotteluvapaalla olevalla on oikeus palata aikaisempaan tehtäväänsä tai vastaavaan samassa työpaikassa. Vapaa on keskeytettävissä sopimalla, mutta äitys-, isyys- tai vanhempainvapaalle jäädessä vuorotteluvapaa päättyy automaattisesti. Myöskään sairauspäivärahaa saadessa ei vuorottelukorvausta makseta.

Työsuhteen on jatkuttava koko vuorotteluvapaan ajan. Mikäli se päättyy, myös vapaakorvaus loppuu.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijä saisi erityisen irtisanomissuojan vaan työsuhteen voi irtisanoa vuorotteluvapaan aikana, mikäli irtisanomiselle on laissa säädetyt perusteet.

On hyvä myös huomioida, että vuorotteluvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa. Eläkettä sitä vastoin kertyy, tosin vähemmässä määrin kuin palkkatyöstä.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi

Sijaisen on oltava työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneen 14 kuukauden aikana tai hän on alle 30-vuotias äskettäin ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittanut tai sijaisuuden alkaessa alle 25- tai yli 55-vuotias.

Sijaisuuden ajan ei välttämättä tarvitse toimia samoissa tehtävissä kuin vapaalla oleva henkilö.

Mikäli harkitset vuorotteluvapaalle jäämistä, toivotan sinulle rentouttavia vapaapäiviä!

Vinkkejä 

Vuorottelusopimus sekä -korvaushakemus löytyvät osoitteesta:
http://www.tyj.fi/fin/lomakkeet_ja_opas/lomakkeet/

Aikaisempia blogitekstejämmme:

• Joustava ja osittainen hoitoraha palkanlaskennassa
• Perhevapaat - ota nämä huomioon palkanlaskennassa

Lataa webinaaritallenne:

Tavoitteellista henkilöstöhallintoa, tuloksellista rekrytointia ja tehokasta palkanlaskentaa

Webinaaritallenne on maksuton ja ei sido sinua mihinkään.

Hallitse koko työsuhteen elinkaari yhdellä järjestelmällä. Yhdistä rekrytointi, henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta saumattomaksi kokonaisuudeksi.