Valtionvarainministeri Orpon budjettiehdotus tähtää talouskasvun jatkumiseen ja työllisyyden kohentamiseen. Suomen talous kasvaa vahvasti, mutta budjettiehdotus on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen. Orpon mukaan valtiovarainministeriö jatkaa tiukkaa budjettia. Tulevaisuutta kuitenkin varjostaa talouskasvun pieneminen.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2019
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2019 perustuu ennusteeseen, jossa kansantalous kasvaa kuluvana vuonna kolme prosenttia ja 2019 noin kaksi prosenttia. Ennustekuvan mukaan Suomen vienti kasvaa vientimarkkinoita nopeammin ja investointien kasvu pysyy positiivisena. Yksityinen kulutus on myös varsin vahvaa tänä ja ensi vuonna.
Lähde: Valtiovarainministeriö, vuoden 2019 budjetin tiedotustilaisuus
Talouskasvun ylläpito ja vauhdittaminen leimaa Orpon budjettiehdotusta
Valtiovarainministeriön budjettineuvotteluiden päälinjaukset keskittyvät työllisyyden parantumiseen ja kasvun jatkumiselle.
Budjettiehdotus on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen, kun viime vuonna budjettiehdotus oli 3,2 miljardia euroa alijäämäinen. Tämän vuoden alijäämää tulee pienentämään Suomen Vientituotto Oy:n ennenaikainen lainanmaksu valtiolle. Lainanmaksun johdosta alijäämän tänä vuonna on 1,7 miljardia euroa. Kun hallitus aloitti kautensa, budjettialijäämä vuonna 2014 oli 6,6 miljardia euroa. Orpo sanoi, että vuonna 2021 on mahdollista saavuttaa ylijäämäinen tilanne.
Budjettiehdotuksessa menojen loppusumma on 55,1 miljardia euroa. Se on noin 700 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2018. Orpon mukaan menojen pienentyminen johtuu tiukasta menokurista sekä hallituksen kärkihankkeiden loppumisesta. Työttömyysmenojen arvioidaan laskevan 308 miljoonaa euroa, koska työttömyys alenee. Orpo sanoi, että helppoja rahanlisäyksiä ei aiota tehdä.
Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon. Valtion velanotto on ensi vuonna noin 106 miljoonaan euroa. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee alle 60 prosentin eli EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa sovitun raja-arvon. Suomi ylitti rajan vuonna 2014, eikä ole toistaiseksi päässyt takaisin sen alle. Vuoden 2017 lopussa prosentti oli 61,4.
Valtiontalouden tuloarvio on 53,4 miljardia euroa, joista 45,7 miljardia euroa on verotuloja. Valtiovarainministeri Orpo totesi tiedotustilaisuudessaan, että tavoitteena on, ettei kenenkään ansiotuloverotus kiristyisi ensi vuonna. Orpon toteaa, että lisää tuloja saadaan luomalla talouskasvua ja työllistymistä tukemalla.
Kaikilla mittareilla mennään oikeaan suuntaan, ja talouskasvu on edelleen hyvin vahvaa, sanoi valtiovarainministeri Orpo keskiviikkona tiedotustilaisuudessa. Orpo jatkoi, ettei kuitenkaan saa huokaista helpotuksesta. Haasteena hänen mukaansa on muun muassa talouskasvun hidastuminen. Talous kasvaa kansantalousosaston ennusteen mukaan tänä vuonna vielä kolme prosenttia, mutta seuraavaksi vuodeksi kasvun ennustetaan olevan kaksi prosenttia, Orpo totesi. Orpon mukaan tällä hetkellä huolena on se, että yritykset eivät saa riittävästi osaavaa työvoimaa. Hän sanoo myös, että tiukkaa budjettilinjaa aiotaan jatkaa. Työllisyystilannetta pitää hänen mukaansa parantaa.
Menokurista pidetään kiinni, vaikka Suomen talousnäkymät ovat parantuneet
Budjettiesitys ei pidä sisällään uusia merkittäviä menopäätöksiä, mahdollisia kehyksen sisäisiä kohdennuksia tehdään budjettiriihessä.
Orpo toteaa, että varsinaisia isoimpia lisäyksiä on kaksi, Helsinki-Vantaan lentokentälle 1,85 miljoonaa ja rokotusohjelmaan miljoona.
Ehdotetulla lisärahalla influenssarokoteohjelmaa laajennetaan siten, että rokote tarjotaan jatkossa lapsille puolivuotiaista kuusivuotiaiksi. Helsinki-Vantaan lentokentälle kohdistuva lisäys menisi Rajavartiolaitoksen toimintaan, koska ulkorajaliikenne on kasvanut lentokentällä odotettua enemmän.
Kasvun hiipuminen huolettaa
Orpo totesi, että julkinen talous on edelleen haavoittuvainen. Kaikkien ennusteiden mukaan talouskasvu hiipuu ja samaan aikaan väestö ikääntyy. Sen takia julkisen talouden vahvistaminen on kaikki kaikessa.
Suomen talouskasvulle on ennustettu kasvua parille seuraavalle vuodelle, mutta Valtiovarainministeriötä huolestuttaa kasvun hiipuminen, Orpo lisäsi.
Orpo jatkoi, että kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus, esimerkiksi USA:n presidentti Trumpin politiikka aiheuttaa hermostuneisuutta. Kauppasota voisi taas vaikuttaa hyvinkin dramaattisesti vientiin.
Isoin veroratkaisu on ansiotuloverotuksen alentaminen
Budjettiehdotus ei sisältänyt isoja linjauksia veroista, vaan ne jäävät loppukuun budjettiriiheen päätettäväksi. Orpon mukaan isoin veroratkaisu on ansiotuloverotuksen alentaminen. Tavoitteena on, että kenenkään ansiotuloverotus ei kiristy, tämä koskee myös eläkeläisiä.
Veronkevennysten myötä tehdään kiristyksiä toisaalle. Orpon mukaan kiristää voisi haitta- ja ympäristöveroja. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa eri energiamuotojen verot. Elokuun lopulla pidettävään hallituksen budjettiriiheen veroratkaisuja alkaa pohtia kolmen ministerin työryhmä.
Hallitus on aiemmin linjannut joitakin veroperusteita, jotka koskevat muun muassa kiinteistöveroa, asuntolainan korkovähennystä sekä tupakka- ja autoveroa.
Kiinteistöveroa tullaan korottamaan jo tehtyjen päätösten mukaisesti vuonna 2018 ja 2019.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään. Vuonna 2018 maksettavista, oman vakituisen asunnon hankkimiseen tai sen peruskorjaukseen otetun asuntolainan koroista 35 prosenttia on vähennyskelpoista. Vuonna 2019 ja siitä eteenpäin asuntolainan koroista vähennyskelpoista on enää 25 prosenttia.
Hallitusohjelman mukaisesti jatketaan asteittain voimaan tulevia muutoksia: autovero alenee ja tupakkavero kiristyy. Tupakkaveroa on määrä korottaa asteittain, ensin vuoden 2019 alusta ja sitten heinäkuun 2019 alusta.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa työasuntovähennys uudistuu niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.
Orpon mukaan Suomen veroaste on laskenut 44 prosentista 42 prosentin tasolle. Ensi vuonna tavoitteena on alle 42 prosentin kokonaisveroaste. Orpo sanoi, että verotuksessa täytyy olla joku tolkku, mutta edelleen tulevaisuuden tavoitteena tulisi olla jonkun matkaa alhaisempi veroaste.
Työllisyys ei ole kasvanut riittävästi - tarvitaan lisätoimia
Jo toteutetuista toimista huolimatta työttömyys on yhä hyvin korkea. Työllisyyden kasvun jatkumista rajoittavat muun muassa ongelmat työvoiman saatavuudessa, joten lisätoimia tarvitaan edelleen. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkötyöryhmä käy läpi toteutetut työllisyystoimet ja valmistelee hallituksen budjettiriiheen mennessä lisätoimia, jotta talous ja työllisyys jatkaisivat kasvuaan.
VM:n budjettiehdotuksessa ehdotetaan työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen 20 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin yli 10 miljoonan euron lisäystä, jotta työnhakijoiden palvelut paranisivat.
Sanottua
”Budjettiehdotus ei yllätä. Sen yleislinja on neutraali. Mielestäni se olisi voinut olla suhdannepoliittisesti kiristävämpikin. On hyvä, että velkasuhteen kasvu on taittunut ja että velkasuhde laskee nopeammin kuin jokin aika sitten ennakoitiin. Nykyisiä talouden puskureita ei voi pitää vahvoina tulevien taantumien ja 2020-luvun haasteiden varalta”
Vesa Vihriälä, Etlan toimitusjohtaja Lähde: Pohjalainen, Kotimaan uutiset
”Hallituksen linja neutraalista veropolitiikasta on suhdannetilanteeseen nähden perusteltu, mutta kulukurin osalta VM:n ehdotus jää puolitiehen. Huolimatta hyvästä työllisyyskehityksestä työttömien määrässä ei ole nähty merkittävää alenemista. Ministeriön ehdotus lisäresursseista työn vastaanottamisen kannustavuuden parantamiseen ja aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palveluiden parantamiseen ovat erittäin tervetulleita. Mainitut tekijät eivät tule kuitenkaan puremaan työttömyyden kovaan ytimeen. Työttömien määrä alenee vain aidosti vaikuttavilla rakenteellisilla uudistuksilla.” Kuismanen sanoo.
Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Lähde: Suomen Yrittäjät, tiedotteet
”Hallituksen toimet tällä vaalikaudella ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta pidemmällä aikavälillä kiistatta riittämättömiä. Hallituksen budjettiriihessä kunnianhimon tasoa on nostettava työllisyyden parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Noususuhdanne on otollisin aika tehdä rakenteellisia uudistuksia, sillä silloin niiden mahdolliset kielteiset vaikutukset jäävät vähäisiksi tai niitä ei juurikaan esiinny. Meillä ei ole varaa odotella seuraavan hallituskauden käynnistymistä”.
Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamarin johtaja Lähde: Keskuskauppakamari, uutishuone
Kansalaisten arkeen vaikuttavia asioita
Varhaiskasvatukseen lisärahaa
Valtiovarainministeriö kohdistaa budjetissaan 10 miljoonaa euroa lisärahaa varhaiskasvatukseen. VM:n mukaan tavoitteena on pienentää päiväkotien ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Lisäksi halutaan jatkaa kokeilua alle viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta ja tähän VM kohdistaa viisi miljoonaa euroa.
Oppikirja-avustus
Valtiovarainministeriö haluaa edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Budjetissa on varattu rahaa toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisälle. Lisä on 46,80 euroa / kk ja se kohdistetaan pienituloisille perheille ja heidän alle 20-vuotiaille ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijoille.
Lisäksi ammatillisen koulutuksen uudistusta jatketaan. VM antaa uudistukseen 15 miljoonan euron lisärahoituksen.
Yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteinen työttömyysturvaoikeus
Valtiovarainministeriö edistää yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista. Jos yrittäjän perheenjäsen on virheellisesti vakuuttanut itsensä palkansaajakassassa, hän voi jatkossa siirtää takautuvasti jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan. Tähän ehdotetaan 10 miljoonaa euroa.
Takuueläke nousee
Valtiovarainministeriö korottaa takuueläkettä ja vähimmäismääräisiä päivärahoja. Korotuksiin varataan 30 miljoonaa euroa.
Velkaneuvontaan lisärahaa
Valtiovarainministeriö kohdistaa ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen rahoitusta 8 miljoona euroa. Tämä kohdistetaan muun muassa talous- ja velkaneuvontaan.
Kohti budjettiriihtä ja hallituksen budjettikäsittelyä
Ennen budjettiriihtä tehdään eri työryhmissä seuraavat toimeksiannot:
- Kansliapäällikkötyöryhmä valmistelee esityksen, jossa haetaan nopeita toimija työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi
- Veroministerityöryhmä neuvottelee veroratkaisun
- Lisää toimia Itämeren suojeluun. Ministerit Tiilikainen, Leppä ja Mykkänen valmistelevat ehdotuksen
- Maatalouden vaikea tilanne käsitellään budjetiriihessä
Valtiovarainministeri käy kahdenväliset neuvottelut talousarvioehdotuksesta ministeriöiden kanssa 15.–16. elokuuta. Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 28.-29. elokuuta. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen maanantaina 17. syyskuuta.
Lähteet:
Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2019 talousarvioksi
Valtiovarainministeriö, vuoden 2019 tiedotustilaisuus 8.8.2017, verkkolähetys tiedotustilaisuudesta
Kohta budjetoidaan yrityksissäkin
Elokuun puolivälissä palataan normaaliin arkeen. Tämä myös tarkoittaa, että yrityksissä uusi budjetointikausi lähestyy. Budjetin suunnittelu ja laatiminen ovat yrityksen toiminnan tavoitteenasettelua ja ennakoimista. Budjetointiprosessi auttaa ymmärtämään omaa liiketoimintaa. Se on yrityksen tulevien suunnitelmien pukemista numeroiden muotoon. Lue lisää budjetoinnista blogistamme
Yrityksissä resurssit tehdä budjetointia, seurantaa ja ennusteita voivat olla rajalliset. Mahdollisesti prosessiakin voisi kehittää? Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Me Priima Yrityslaskennassa voimme auttaa.
Opas on maksuton ja ei sido sinua mihinkään!
Tutustu myös liiketoimintaa kehittäviin webinaareihin:
