Henkilöstöjohtaminen yrityksen menestystekijänä

Osallistuin viime kuussa HR-foorumiin, joka toi yhteen henkilöstöjohtamisen asiantuntijat ja aiheesta kiinnostuneet.  Foorumista innostuneena päätin kirjoittaa tiivistelmän tapahtumasta ja heittää joukkoon omat kokemukset ja ajatukset henkilöstöjohtamisesta.

Johtamistaidon professori, Riitta Viitala, Vaasan yliopistosta oli foorumin pääasiantuntija ja keskittyi puheenvuorossaan henkilöstöjohtamiseen yrityksien menestystekijänä ja tuottavuuden lisääjänä. Viitalan mukaan Suomen yrityselämässä on henkilöstöjohtamisen alueella roimasti kehittämisen varaa. Tästä mielestäni kertoo mm. se, että työuupumus on Suomessa erittäin yleistä ja Terveystutkimuksen mukaan joka neljäs työntekijä kärsiin jonkinasteisesta uupumuksesta.

Petrattavuuden lisäksi Viitala korosti puheessaan henkilöstöjohtamisen tuomia mahdollisuuksia – henkilöstöjohtaminen vaikuttaa yrityksen menestymiseen.

Onko yrityksesi kyvykäs hyödyntämään resurssejaan tavoitteiden saavuttamiseksi?

Puheessaan Viitala painotti erityisesti yritysten kyvykkyyttä. Yrityksillä on olemassa kahdenlaisia resursseja—aineellisia (teknologia, materiaalit, välineet, sijainti, tilat...) ja aineettomia (osaaminen, hyvinvointi, sitoutuminen, motivaatio, ilmapiiri, suhdeverkosto, luottamus...). Kyvykkyys on yrityksen kyky hyödyntää näitä resurssejaan, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Organisaation tulee ymmärtää ympäristöä, jotta osataan tehdä oikeita päätöksiä eli luodaan strategioita. Sen jälkeen hankitaan oikeanlaiset resurssit ja yhdistellään niitä taitavasti. Tarvitaan siis kyvykäs organisaatio hyödyntämään työntekijöiden taitoja, että saadaan aikaan hyviä tuotteita ja palveluja sekä luovia ja innovatiivisia ratkaisuja joita, voidaan myydä markkinoilla ja samanaikaisesti vahvistetaan yrityksen kilpailukykyä ja henkilöstön hyvinvointia.

Muuttuvan maailman mukana on muutettava myös työnkuvia. Johtajan ja esimiehen yhdeksi tärkeimmäksi taidoksi nousee mielestäni vuorovaikutus ja yhteistyö henkilöstön kanssa. Näin ollen uusien työnkuvien onnistunut muotoutuminen vaatiikin sparrausta, motivointia, uskoa, luottamusta ja arvostusta esimieheltä.

Esimiehen rooli on siis ratkaiseva, kun yrityksen kyvykkyyttä kehitetään. Viitalan mielestä tämä tarkoittaa sitä, että esimies auttaa koko ryhmää ja sen osaamista yksikössä kehittymään. Hyvä esimies katsoo kokonaisuutta ja osaa valjastaa yksikkönsä voimavarat. Hän pohtii, missä tilanteensa ryhmässä ollaan ja mitä pitäisi tehdä, jotta halutut tavoitteet saavutetaan.

Viimeistään tässä vaiheessa esimiehen tulisi heittäytyä valmentavan esimiehen rooliin. Valmentava henkilöstöjohtaminen koostuu tavasta osata suhtautua toisiin ihmisiin, keinoista päästä asetettuihin tavoitteisiin, ryhmäkeskeisyydestä, luottamuksesta ja asioiden mahdollistamisesta. Henkilöstöjohtaminen on arvostavaa ajattelua toisia ihmisiä kohtaan. Siinä uskotaan ihmisen jatkuvaan kehittymiseen ja itsensä ylittämiseen. Hyvää vuorovaikutuksellista toimintaa ylläpidetään tasavertaisella, reilulla ja rehellisellä toiminnalla.

Määrätietoisella henkilöstöjohtamisella, henkilöstöä kouluttamalla ja yhdessä tekemällä saavutetaan yrityksen jatkuva kehittymisen kulttuuri

Yrityksissä henkilöstöjohtaminen pitäisi ottaa tosissaan. Viitala painotti, että johtaminen on suuri haaste kenelle tahansa, joten sitä ei voi hoitaa vasemmalla kädellä oman päätyönsä ohessa, eikä sitä pitäisi ”sälyttää perintönä pisimpään yrityksessä työskennelleelle ”. Henkilöstöjohtaminen pitäisi siis antaa nimettyjen henkilöiden vastuulle. Olen myös huomannut, että usein esimiehillä on niin paljon muita töitä, että aikaa varsinaiselle esimiestyölle ja johtamiselle jää liian vähän.

Mikä avuksi? Laadukas esimiestyö kaipaa henkilöstöammattilaisen tukea. ”Esimiehet kohtaavat työssään usein ristiriitatilanteen, jossa he joutuvat tasapainottelemaan ylemmän johdon asettamien tehtävien sekä omien alaisten lähijohtamisen, ohjauksen ja tuen tarpeiden välillä. Työyhteisössä tulisi olla nimetty ihminen, joka vastaa henkilöstöasioista ja auttaa esimiehiä heidän työssään ja henkilöstöjohtamisen pitäisi olla viimeinen asia, josta säästetään, olivatpa ajat kuinka kovat tahansa”, tiivistää Viitala.

Tutkimusten mukaan panostaminen henkilöstöjohtamisen laatuun lisää yrityksen tuloksellisuutta, vaikka HRM (Human resource management) panosten lisäys, eli niihin kuluvat kustannukset, otetaan huomioon. Tutkimuksien mukaan mitä kehittyneempi HRM on, sitä paremmin yritys menestyy myös neljä vuotta myöhemmin ja ei vain neljä vaan peräti seitsemän vuotta myöhemmin.

Hyvä HRM ruokkii myös innovatiivisuutta – ja tätä Suomi taitaa erityisesti kaivata nyt. Ihmisiin panostaminen, siis johtaminen, on kiistatta menestyvän yrityksen yksi tärkeä menestystekijä!