Eduskunta on 10.11.2021 hyväksynyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakimuutoksen. Työsopimuslain muutos tältä osin tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksen tarkoituksena on parantaa työntekijöiden asemaa ja estää työnantajia tekemästä lainvastaisia sopimuksia. Menneinä vuosina kilpailukieltosopimuksia on tehty paljon ja jopa automaattisesti osana työsopimusta. Uuden lain myötä työnantajien tulee entistä tarkemmin arvioida kilpailukieltosopimuksen tekemisen perusteet. Myös sopimusten mitätöinti helpottuu ja lakiin tulee korvausvelvollisuus kilpailukieltoajalta.
Lakiin korvausvelvollisuus sidonnaisuusajalta
Lakimuutoksen myötä kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin tulee sidonnaisuusajan kestoon perustuva korvausvelvollisuus. Korvausmäärä on 40 % työntekijän palkasta, jos sidonnaisuusaika on enintään kuusi kuukautta, ja 60 %, jos kesto on 6-12 kk. Korvaus lasketaan siitä tavanomaisesta palkasta, jonka työntekijä muutenkin työsuhteessa saisi. Sidonnaisuusajalta maksettua korvausta ei kuitenkaan lueta palkaksi. Täten siitä ei myöskään peritä eläkemaksua ja muita palkan sivukuluja. Korvauksesta pidätetään toki ennakonpidätys.
Korvausta ei voida sopia maksettavan etukäteen vaan se kuuluu maksaa palkanmaksukausittain niinä palkanmaksupäivinä, jolloin työntekijä työsuhteessakin sai palkkansa. Työsuhteen päättämisilmoituksen jälkeen maksuajankohdasta voitaisiin kuitenkin sopia toisinkin. Korvausvelvollisuus koskee myös johtajien sopimuksia. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on se, että työntekijä noudattaa kilpailukieltoa. Työntekijä voi tänäkin aikana tehdä muuta työtä, jonka ei voida katsoa kuuluvan kilpailukiellon piiriin.
Jatkossa myös työnantajalla on mahdollisuus irtisanoa kilpailukieltosopimus, jos siihen ei haluta jatkossa vedota. Tässä tapauksessa irtisanomisaika on vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksen rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei voi kuitenkaan käyttää irtisanomisoikeuttaan sen jälkeen, kun työntekijä on jo irtisanoutunut.
Mikä ei muutu?
Kilpailukieltosopimuksen voi jatkossakin tehdä vain erityisen painavasta syystä. Syyn täytyy liittyä olennaisesti liikesalaisuuksiin, innovaatioihin tai johtotehtävään. Tärkeää on muistaa, että erityisen painavan syyn tulee olla voimassa sekä kilpailukieltosopimusta tehdessä että siihen vedotessa. Näin ollen työntekijän työsuhteen ja tehtävien muuttuessa sopimus ei välttämättä olekaan validi, kun siihen haluttaisiin vedota. Korvausta maksamalla lain nojalla mitätön sopimus ei muutu sitovaksi.
Kilpailukieltosopimusten rajoitusaika voi jatkossakin olla enintään 12 kuukautta.
Siirtymäaika käynnissä - reagoi nyt!
Vuosi 2022 on siirtymäaikaa. Nyt onkin aika käydä läpi sopimukset ja purkaa ne, joihin ei uuden lain voimaantulon jälkeen tahdota enää vedota. Vielä se voidaan nimittäin tehdä ilman korvausvelvollisuutta. Sopimusten tarkastelu tulee tehdä kriittisesti – onko sopimukselle olemassa lain mukaiset erityisen painavat syyt? Paljonko sopimus tulisi korvausvelvollisuuden myötä maksamaan yrityksellemme? Sopimusten mahdollinen irtisanominen on hyvä tehdä kirjallisesti.
Korvausvelvollisuutta sovelletaan 1.1.2023 jälkeen myös ennen uuden lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin.
Haluatko ottaa meihin yhteyttä?
Priiman liiketoimintajohtaja, joka nauttii ihmisten parissa työskentelystä ja jatkuvasta uuden oppimisesta. Anna tunnetaan töissä hersyvästä naurusta, ripeistä askeleista, tehokkaista palavereista ja sydämellä kuuntelevasta korvasta. Vapaa-aika kuluu lasten kanssa touhutessa. Harrastuksia ovat lenkkipolkujen kulutus ja lukeminen.
