Priima Yrityslaskennan blogi
  • Etusivu
  • Blogi
  • Kesätyöntekijän palkkaaminen, mitä tulee ottaa huomioon

 

Tilaa blogikoosteet sähköpostiisi

 

13.4.2022 9:38

Kesätyöntekijän palkkaaminen, mitä tulee ottaa huomioon

Kesätyöntekijöiden palkkaaminen on nyt hyvin ajankohtaista yrityksissä. Keräsimme tähän blogiin keskeisiä asioita, joita kesätyöntekijöiden työsuhteessa tulee ottaa huomioon.

Kesätyöntekijät eivät eroa muista työntekijöistä työnantajan tai työntekijän velvollisuuksien suhteen. On hyvä tarkistaa oma työehtosopimus, mitä siellä sanotaan kesätyöntekijöistä, koska työehtosopimuksissa voi olla kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita koskevia erilaisia määräyksiä.

 

Suunnittele huolellisesti

Ennen kesätyöntekijän palkkaamista on hyvä suunnitella tarkasti muutamia asioita. Suunnitelmallisuus helpottaa kesätyöntekijän palkkaamisprosessia.

Muistilista

  • Kartoita paljonko työtä on tarjolla
  • Suunnittele työaika ja työsopimus
    • Työsopimus voidaan solmia kokoaikaiseksi tai osa-aikaiseksi.
    • Kokoaikainen työsopimus; palkkaa maksetaan koko ajalta, vaikka työtä ei olisikaan tarjota joka päivälle.
    • Osa-aikaisessa työssä palkan perusteena on tehdyt/toteutuneet työtunnit.
  • Työtehtävien kartoitus, joihin kesätyöntekijää/työntekijöitä tarvitaan.
    • Mitä työtehtävien tekeminen vaatii
    • Millaista työntekijää haetaan

Ota huomioon myös nämä

Ennen kesätyöntekijän palkkaamista työnantajan tulee tarjota osa-aikaisille työntekijöille lisätyötä, jos he ovat halukkaita tehtävään ja ovat työhön sopivia.

Lomautetuille työntekijöille tulee tarjota heidän työsopimuksensa mukaista työtä, ennen kesätyöntekijän palkkaamista.

Taloudellisesta ja tuotannollisista syistä irtisanotuille työntekijöille työnantaja on velvollinen tarjoamaan samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin työtä ennen kesätyöntekijän palkkaamista. (4 kk työsuhteen päättymishetkestä, työn tarjoamisvelvollisuus 6 kuukautta, jos irtisanotun työsuhde on kestänyt vähintään 12v.)

 

Kesätyöntekijän työsopimus

Kesätyöntekijän kanssa on tehtävä työsopimus, riippumatta työsuhteen kestosta. Työsopimuksen tekeminen kirjallisesti on aina työnantajan ja työntekijän etujen mukaista. Työsopimus on vapaamuotoinen työnantajaa ja työntekijää sitova sopimus. Työsopimuksella sovittavia asioita rajoittavat mm. työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalain säännökset, jotka työnantajan tulee ottaa huomioon. Työsopimuksen kesto voidaan sopia toistaiseksi voimassa olevaksi tai perustellusta syystä määräajaksi.

Työnantajan tulee huolehtia, että työntekijän kanssa sovitaan vähintään niistä eduista, jotka on kirjattu työsopimuslain säännöksen työnteon keskeisten ehtojen antamisesta. Työnantajaliittoon kuuluvan työnantajan tulee noudattaa työnantajaliittonsa tekemää työehtosopimusta. Jos työnantaja ei ole työnantajaliiton jäsen, työnantajan tulee noudattaa asianomaiselle alalle yleissitovaksi vahvistettua työehtosopimusta. Työehtosopimuksissa on määräyksiä työsuhteen vähimmäisehdoista tai kirjallisen työsopimuksen tekemisestä, jotka työnantajan tulee ottaa huomioon työsopimusta solmiessa.

Sovi koeajasta

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta. Jos koeajasta halutaan sopia, tulee siitä tehdä nimenomainen maininta työsopimukseen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. (Jos määräaikainen työsuhde on esim. 2 kuukautta, voi koeaika olla enintään yhden kuukauden).

Koeaikaa ja sen kestoa koskevat määräykset kannattaa aina tarkistaa työnantajaa sitovasta työehtosopimuksesta.

 

Tasapuolisuus ja turvallisuus

Työnantajan tulee kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti ja syrjimättä. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa, ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja, kun muissa työsuhteissa. Yhdenvertaisuus, syrjinnän kielto sekä tasa-arvoinen kohtelu koskevat myös kesätyöntekijöitä.

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta ja perehdytyksestä myös kesätyöntekijöiden kanssa. Työpaikan mahdollisista haitta- ja vaaratekijöistä on annettava riittävät tiedot työntekijälle. 

 

Perehdytä huolella 

Kesätyöntekijöitä palkatessa tulee ottaa huomioon, että heidän tietonsa ja taitonsa toimia työssä eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin pidempään työssä olleilla. Tästä syystä kesätyöntekijä tulisi perehdyttää erityisen huolellisesti. Työntekijä tulisi ensinnäkin perehdyttää käytännön asioihin ja talon tapoihin. Esimerkiksi pelisäännöt siitä, miten ruokatauko pidetään, oman puhelimen käyttö ja miten sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa työnantajalle, kannattaakin selvittää ensimmäisenä työpäivänä. Toiseksi työntekijä tulee perehdyttää varsinaisiin työtehtäviin.

Hyvän perehdytyksen avulla työntekijä oppii työtehtävät nopeammin ja virheet vähenevät. Perehdyttäjälle olisi hyvä myös nimetä varahenkilö, jolta kesätyöntekijä voi kysyä apua varsinaisen perehdyttäjän ollessa esimerkiksi lomalla.

 

Nuoret työntekijät, erityisehdot nuorten työsuhteet ja ikärajat

Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden suojelusta ja palkkaamisen ehdoista säädetään laissa nuorista työntekijöistä (998/1993).

Yli 15-vuotiaat nuoret toimivat työajan suhteen aikuisten ehdoilla. Myös ylitöiden tekeminen on sallittua. Alle 15-vuotiaiden työaika saa olla enintään seitsemän tuntia, eikä ylitöitä saa tehdä. Kouluaikana tehtävän työn työaikaa säännellään vielä erikseen.

Tärkeimmät koululaisen työajan rajoitukset (Työsuojeluhallinto on kerännyt aiheesta tarkemman taulukon):

  • vapaapäivänä enintään 7h/vrk
  • koulupäivänä 2h/vrk
  • koulupäivä ja työaika yhteensä enintään 8h/vrk
  • viikottainen työaika yhteensä enintään 12h/vko

Nuorten työntekijöiden kohdalla on tarkemman sääntelyn vuoksi erityisen tärkeää pitää erikseen kirjaa työajasta.

Nuoren työntekijän työsopimus

Yli 15-vuotias nuori saa itse solmia ja irtisanoa työsopimuksen, alle 15-vuotiaan työsopimus vaatii huoltajan erillistä suostumusta tai huoltajan allekirjoituksen.

 

Kesätyö ja lakisääteinen vuosiloma

Kesätyö kerryttää lakisääteistä vuosilomaa, kuten muutkin työsuhteet, mikäli vuosiloman kertymisen ehdot täyttyvät:

Työsopimuksella sovittu työaika on joko vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää kuukaudessa. Tai jos vain osa tai ei yksikään työsopimuksella sovituista kuukausista sisällä vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää, vuosilomaa kertyy kuukausilta, joissa on 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Vuosiloman ajalta maksetaan palkkaa työsopimuksen, työehtosopimuksen ja lain mukaan: pääsääntöisesti joko kuukausi/viikkopalkkaa, keskipäiväansioon perustuvaa palkkaa tai prosenttiperusteista palkkaa. Työehtosopimuksissa on usein määräyksiä lomapalkan laskennasta ja maksamisesta, joten tarkista aina työehtosopimuksesta, mitä lomapalkasta on määrätty. Jos vuosilomaa ei pidetä työsuhteen aikana, työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei ole työsuhteen päättymiseen mennessä saanut lomaa tai lomakorvausta.

Loppupalkan yhteydessä maksetaan pitämättömät lomat lomakorvauksena. Noudatettavasta työehtosopimuksesta löytyy tarkemmat ohjeet loppupalkan maksamiseen.

 

Työnantajan velvoitteita

Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon aina, kun he työskentelevät työsopimus- tai virkasuhteessa. Nuorelle työntekijälle on kustannettava terveystarkastus ennen työn aloittamista tai kuukauden sisällä sen alkamisesta, mikäli tämän työsuhde kestää yli kolme kuukautta. Tarkastusta ei kuitenkaan tarvita, jos työ on erityisen kevyttä tai nuorella on alle vuoden vanha lääkärintodistus.

Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia työsuhteessa olevia työntekijöitä työntekijän palkasta tai iästä riippumatta. Myöskään työsuhteen kestolla ei ole merkitystä. Työnantajan maksamia vakuutuksia ovat tapaturmavakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutusmaksu, sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä työeläkemaksu. 

Palkkalaskelma

Työnantaja on velvollinen palkanmaksun yhteydessä antamaan työntekijälle palkkalaskelman. Palkkalaskelmasta käytetään myös nimeä, palkkatodistus tai palkkakuitti. Palkkalaskelma on lain mukaan vapaamuotoinen, mutta siitä pitää ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

  • työnantajan nimi, y-tunnus, osoite ja puhelinnumero
  • työntekijän nimi, syntymäaika ja osoite
  • perustiedot työsuhteesta (mm. alkamis- ja päättymispäivä, TES, työaika, palkkausperuste)
  • palkan ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen määrä
  • palkanmaksun ajankohta
  • työntekijältä peritty työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu
  • sairausvakuutuksen päivärahamaksu

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli 10 vuotta, työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta on annettava vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Samoin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi todistus.

 

Olemme pitäneet kesätyöntekijöiden palkkaamisesta webinaarin, pääset katsomaan webinaarin tallenteen tästä:

Katso tallenne

Webinaarissa käsittelemme laajemmin asioita mm.nuorten työsuhteeseen liittyvistä asioista ja säädöksistä.

 

Haluatko jättää meille yhteydenottopyynnön? 

Jätä yhteydenottopyyntö

 

Takaisin blogiin