Jokaisella työpaikalla on omanlaisensa viestintäkulttuuri. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat osa tätä viestintäkulttuuria. Harmillisen usein ne kuitenkin jäävät näkymättömäksi ja tiedostamattomaksi osaksi viestintää. Mitä tällä tarkoitan?
Viestintäkulttuuria on usein verrattu jäävuoreen.
Jäävuoresta merenpinnan yläpuolella on nähtävissä vain osa. Viestintäkulttuurin näkyvästä osasta hyvä esimerkki on pukeutuminen: pystyt nopeasti työpaikalla havaitsemaan sen, onko korrektia pukeutua korkokenkiin vai crocseihin.
Suurin osa jäävuoresta on kuitenkin näkymättömissä, merenpinnan alapuolella. Viestintäkulttuurissa tähän näkymättömään osaan kuuluvat mm. asenteet, arvot ja vuorovaikutustyylit. Nämä viestinnän näkymättömät normit kertovat meille, mikä on sallittua, arvostettua, hyväksyttyä ja toivottua sekä ketkä saavat puhua, missä tilanteissa ja mistä asioista. Normit ovat vaikeammin havaittavissa ja ne omaksutaan usein tiedostamatta.
Jos työyhteisösi palautekulttuuri on vaikeasti havaittavissa ja osa tätä "jäävuoren näkymätöntä osaa", on aika nostaa se näkyväksi ja tiedostetuksi osaksi työyhteisöä! Seuraavassa miksi ja miten.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, Jari Hakanen, on sanonut näin:
Palautteella on iso ja positiivinen merkitys. Se kertoo meille työyhteisössä sen, että työni on merkityksellistä. Merkityksellisyyden kokeminen on perustavanlaatuinen osa työhyvinvoinnin kokemista.
Oikein annettu ja vastaanotettu palaute motivoi, ohjaa, kehittää, puhdistaa ilmapiiriä, tuo esiin erilaisia näkökulmia, parantaa yhteistyötä ja prosesseja sekä vaikuttaa positiivisesti päätöksen tekoon ja lopputulokseen. Palautteella on siis monet positiiviset vaikutukset ja siksi työyhteisössä siihen tulisi kiinnittää huomiota.
Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat taitolajeja. Onneksi viestintätaidot ovat kuitenkin sellaisia, että jokainen voi niissä kehittyä.
Syksyllä 2018 toimitusjohtajamme Marko Orpana palkittiin hyvän johtamisen foorumissa kunniamaininnalla. Marko on sanonut palautteesta näin:
Kokemus siitä, mikä on palautetta, on subjektiivista. Toinen ilmaisee innostustaan hyppien, huutaen ja suurieleisesti. Toinen taas toteaa lyhyesti ja ytimekkäästi "hyvä!". Molempien kokemus asiasta voi olla hyvinkin samanlainen – ilmaisu ja palautteenantotapa vain todella erilainen.
Toimitusjohtajamme kommentissa itseäni puhutteli ajatus: Olenko valmis muokkaamaan omaa viestintääni niin, että työkaverini voi kokea saavansa palautetta?
Palautteen antamisen ja vastaanottamisen keinoja sekä konkreettisia vinkkejä yrityksen toimivan palautekulttuurin luomiseen saat oheisesta webinaaritallenteesta. Tallenne on maksuton ja se ei sido sinua mihinkään.
Webinaarissa käydään läpi:
Olisiko aiemmista blogiteksteistämme apua?