Hallituksen työllisyystavoitteet ja kilpailukykysopimus toivat työlainsäädäntöön muutoksia. Muutosten tavoitteena on helpottaa henkilöiden työllistymistä ja tukea yritysten työllistämismahdollisuuksia. Muutokset koskevat muun muassa määräaikaisia työsuhteita, koeajan ja takaisinottovelvollisuuden pituutta, muutosturvaa ja työterveyshuoltoa.
Koeajan kesto pidentyi kuuteen kuukauteen
Koeaika, jonka enimmäiskesto on aikaisemmin ollut neljä kuukautta, piteni kuuteen kuukauteen. Laki ei pidennä koeaikaa automaattisesti, vaan siitä on sovittava työsopimuksessa. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika on enintään puolet määräajan kestosta ja enintään kuusi kuukautta. Koeajan ollessa pidempi molemmat osapuolet saavat aikaa tarkastella, soveltuuko työntekijä työhön ja onko työpaikka hänelle oikea.
Työnantajalla on mahdollisuus tietyin edellytyksin pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeaikana poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Koeaika ei pitene automaattisesti, vaan pidentäminen edellyttää aina työnantajan ilmoitusta työntekijälle koeajan jatkamisesta ennen koeajan päättymistä. Koeaika pidentyy yhdellä kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää kolmekymmentä kalenteripäivää kohden.
Työllistämisen kynnys matalammalle
Tähän asti työnantajalla on ollut velvollisuus palkata tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu työntekijä takaisin, mikäli samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin haetaan uutta työntekijää yhdeksän seuraavan kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä.
Työlainsäädännön uudistuksen myötä takaisinottovelvollisuus lyheni. Takaisinottovelvollisuus on voimassa neljä kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos irtisanotun työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta.
Toinen työllistämiskynnystä madaltava muutos koskee pitkäaikaistyöttömän palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. Tavoitteena on helpottaa pitkäaikaistyöttömien asemaa työllistymisessä. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilö, joka on ollut 12 kuukautta työtön työnhakija. Jotta henkilö voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erillisiä perusteluja, tarvitaan Työ- ja elinkeinotoimiston lausunto henkilön pitkäaikaistyöttömyydestä. Solmittava määräaikainen työsopimus saa olla kestoltaan enintään vuoden mittainen tai kolme määräaikaista työsopimusta joiden yhteenlaskettu enimmäiskesto on enintään yhden vuoden.
Kilpailukykysopimuksesta johtuvat muutosturvan ja työterveyshuollon laajennukset
Kilpailukykysopimuksen myötä työterveyshuoltoa ja muutosturvaa laajennettiin. Tämä koskee työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 30 henkilöä. Lisäksi edellytetään, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta.
Työnantajalla on jatkossa velvollisuus järjestää taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä lukien. Irtisanovan työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseen päättyy, mikäli irtisanottu siirtyy toisen työnantajan palvelukseen toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen tai vähintään kuuden kuukauden pituiseen määräaikaiseen työsuhteeseen.
Muutosturva tuo työnantajalle uuden velvoitteen. Työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta on tarjottava taloudellis-tuotannollisin tai toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvin syin irtisanotulle työntekijälle, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään viisi vuotta. Valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vastattava työntekijän yhden kuukauden palkkaa tai irtisanotun työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota, se valitaan kumpi on suurempi. Koulutus tai valmennus on toteutettava irtisanomisaikana tai kohtuullisen ajan kuluessa työsuhteen päättymisestä. Toteutumisaika on kuitenkin oltava työntekijän tiedossa työsuhteen päättyessä.
Työaika- ja vuosilomalain muutostarpeet
Lähitulevaisuudessa muutoksia on tulossa työaika- ja vuosilomalakeihin. Näiden päivittäminen on käynnissä työ- ja elinkeinoministeriö asettamassa työryhmässä. Lainsäädäntö päivitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita, koska elinkeinorakenteen muutokset, yritysten kansainvälinen ja kotimainen toimintaympäristö sekä työn tekemisen tavat ovat muuttuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Esitystä työaikalaista odotetaan valmistuvaksi kesäkuussa 2017. Vuosilomalain muutostarpeiden arviointi on seuraavana ja siitä odotetaan esitystä kesäkuussa 2018. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön asettamispäätös 28.6.2016)
Asiantuntijuus ja kumppanuus ovat ominaisia Priima Yrityslaskennan tarjoamille palkka- ja HR-palveluille. Tutustu osaavan, tulevaisuuden tilitoimiston muihin palveluihin osoitteesta www.priimalaskenta.fi.
Kaikki työaikalainsäädännön muutokset ovat nähtävissä osoitteessa https://www.yrittajat.fi/yrittajat/a/yrittajan-abc/tyonantajan-abc/ajankohtaista/tyolainsaadannon-muutokset-2017-546475
Takaisin blogiin
