Priima Yrityslaskennan blogi
  • Etusivu
  • Blogi
  • Työsopimus ja poissaolot – mitä työnantajan pitää niistä tietää?

 

Tilaa blogikoosteet sähköpostiisi

 

4.12.2017 14:53

Työsopimus ja poissaolot – mitä työnantajan pitää niistä tietää?

Työsopimus on tärkeä asiakirja niin työntekijälle kuin työnantajallekin, sillä sen tarkoituksena on luoda oikeuksia ja velvollisuuksia kummallekin osapuolelle. Tässä blogiartikkelissa kerromme, mitä työnantajan tulee ottaa huomioon sopimusta laatiessa, sekä miten työntekijän poissaolot vaikuttavat työsuhteeseen.

 

Ota huomioon nämä asiat työsopimuksen sisällössä

Toimivan työsuhteen perustana on huolellisesti laadittu työsopimus. Sen tulee luonnollisesti noudattaa lakia ja ala-kohtaista työehtosopimusta. Jos työsopimuksessa on sovittu asioita heikommin, kuin mitä laki ja työehtosopimus määrittelevät, pidetään työsopimusta laittomana. 

Työsuhde muodostuu myös ilman kirjallista työsopimusta, mutta on suositeltavaa, että työsopimus tehdään aina kirjallisesti. Näin vältytään esimerkiksi epäselviltä tilanteilta työsuhteen laatuun ja kestoon liittyen. Kirjallinen ja huolellisesti tehty työsopimus siis auttaa välttämään väärinkäsityksiä työsuhteen edetessä.

Kirjallisen työsopimuksen vähimmäisvaatimuksena ovat nämä tiedot:

  • Työnantaja ja työntekijän perustiedot
  • Työnteon alkamisajankohta ja tekopaikka
  • Määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika
  • Työntekijän pääasialliset työtehtävä
  • Työhön sovellettava työehtosopimus (TES)
  • Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi, myös luontoisedut kannattaa merkitä sopimukseen (esim. matkapuhelinetu)
  • Säännöllinen työaika, eli milloin työntekijän on tarkoitus pääsääntöisesti tehdä töitä
  • Vuosiloman määräytyminen
  • Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste
  • Koeajan pituus

 

Miten poissaolot vaikuttavat työsuhteeseen?

Työsuhteen elinkaarelle mahtuu monenlaisia tapahtumia, joiden vaikutuksista työsuhteeseen työnantajan on hyvä olla tietoinen. Esimerkkejä tyypillisistä työsuhteen poissaoloista ovat työntekijän opintovapaa, perhevapaa, vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke ja sairastuminen.

Opintovapaalla tarkoitetaan sitä, että työnantaja vapauttaa työntekijän työntehtävistään, jotta tämä pääse suorittamaan koulutusta ja opiskeluja. Työsuhde pysyy voimassa opintovapaan ajan, eikä työntekijää saa irtisanoa opintovapaan vuoksi. Opintovapaa voi olla joko yhtäjaksoinen tai sitä voi suorittaa osissa, mutta maksimissaan sitä on mahdollista myöntää 2 vuotta viiden vuoden aikana. Opintovapaa on myönnettävä, jos työntekijän palvelussuhde on kestänyt vähintään vuoden verran.

Perhevapaisiin lukeutuvat äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä erityisäitiysvapaa, hoitovapaa ja osittainen vanhempain- tai hoitovapaa. Työntekijällä on yksipuolinen oikeus perhevapaisiin, kunhan hän ilmoittaa vapaasta työnantajalle laissa säädetyllä tavalla. Poikkeuksena osittaisen hoitovapaan osalta työnantaja voi tietyissä tapauksissa kieltäytyä antamasta vapaata.

Vuorotteluvapaa on työnantajan ja -tekijän välinen kirjallinen sopimus. Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää vähintään 20 vuoden työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista, ja vuorotteluvapaan ajaksi on palkattava sijainen. Vapaa on pidettävä yhtäjaksoisesti, ja työntekijä saa korvauksen Kelasta tai työttömyyskassasta.

Työuran viimeisinä vuosina on mahdollista keventää työkuormaa osa-aikaeläkkeen avulla. Kyseessä on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus. Vaikka työnantajan onkin pyrittävä järjestämään osa-aikatyötä, siihen ei ole velvollisuutta. Tämän vuoden eläkeuudistuksen myötä varhennettu vanhuuseläke korvasi osittain osa-aikaeläkkeen, ja eläkkeelle voi jäädä osittain jo ennen alinta vanhuuseläkeikää 61 vuotta täytettyään. Edellytyksenä on, ettei työntekijä saa mitään muuta työeläkettä.

Sairauslomilla on suurin työntekijän palkkakustannuksia nostava vaikutus. Sairausvakuutuslakiin nojaten työntekijällä on oikeus saada palkkansa sairastumispäivältä sekä 9 seuraavalta arkipäivältä. Tämän jälkeen hänellä on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan enintään 300 päivältä. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa on määritelty, kuinka kauan työantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa ennen Kelan sairauspäivärahamaksun piiriin siirtymistä. 

 

Lisätietoja aiheesta

Työsopimusten tekoon ja työsuhteeseen liittyy monia asioita, joihin työnantajan tulee kiinnittää huomiota. Esimerkiksi juuri edellä mainitut poissaolot aiheuttavat erilaisia kustannuksia työnantajalle. Poissaolojen kustannuksista kuulet lisää maksuttomasta webinaaritallenteestamme!

Tutustu halutessasi myös näihin:

Lisäksi voit milloin tahansa ottaa yhteyttä asiantuntijoihimme!

Takaisin blogiin