Varojen nostaminen yrityksestä on yksi tyypillisimmistä yrittäjien esittämistä kysymyksistä. Tällöin aihe liittyy usein siihen, kannattaako yrittäjän nostaa palkkaa vai osinkoa. Yrittäjän on tässä kohtaa hyvä pohtia, kuinka paljon elämiseen tarvitaan nettotuloja vuosittain. Suuntaa antava arvio mahdollistaa vastauksen hahmottumisen. Tämänkin jälkeen asiaan vaikuttavat vielä monet asiat, kuten onko yrittäjällä muuta tuloa, missä kunnassa hän asuu, mikä on yrityksen nettovarallisuus, strategia ja kassavirran riittävyys. Onko tarkoituksena ottaa varoja yrityksestä nopeasti ja mahdollisimman vähäisin veroseuraamuksin vai kasvattaa liiketoimintaa.
Kokonaisverotus – huomioitava sekä yhtiön että osakkaan verotus
Arvioitaessa palkanmaksun ja voitonjaon verotuksellista edullisuutta, tulee laskelmissa ottaa huomioon kokonaisuutena sekä yhtiön että osakkaan verotus.
Yhtiön verorasitetta ajatellen on kannattavampaa, että osakas nostaa palkkaa, sillä yhtiön maksama palkka on yhtiölle tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Osinko taas maksetaan yhtiön vuosittaisen tuloksen perusteella, jolloin yhtiö on jo maksanut veroa kyseisestä määrästä. Yhtiön tuloveroprosentti on 20 %. Koska osakkaan nostama palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen meno, yhtiö ei maksa tuloveroa siitä määrästä, jonka osakas nostaa itselleen palkkana.
Puhtaasti osakkaan verotuksen optimointia mietittäessä pääsäännön mukaan osakkaan kannattaa nostaa palkkaa noin 26-27 % tuloveroprosenttiin saakka, ja loppuosa yhtiön voitosta osinkoina. Tämä tarkoittaa noin 30 000 – 40 000 euron bruttopalkkaa per osakas. On kuitenkin huomioitava, että tapauksesta ja tekijöistä riippuen summa voi olla myös suurempi tai pienempi. On siis syytä ottaa kaikki kulloinkin asiaan vaikuttavat tekijät huomioon.
Nostettaessa varoja yhtiöstä on vero- ja sosiaaliturvamaksujen seuraamukset syytä myös ennakoida, sillä nämä vaikuttavat suoraan osakkaan käytettäväksi jäävään nettomäärään. Yrittäjän on myös mahdollista nostaa yrityksestä verovapaasti yritystoimintaan liittyviä matkakuluja, kuten kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Nämä kulut ovat vähennyskelpoisia yrityksen tuloksesta.
Yksi keskeinen kysymys on, riittääkö yrityksen maksukyky osinkojen maksamiseen. Osingonjakoon tarvitaan aina riittävästi jakokelpoista pääomaa, eikä osingonjako saa vaarantaa yrityksen maksukykyä. Mikäli yrityksen verotettava tulos on nolla ja edellisten tilikausien voittovarat ovat negatiiviset, osinkoa ei ole mahdollista jakaa. Yhtiö ei voi vähentää omassa verotuksessaan osingonjakoa osakkaalle, vaan osingot pienentävät yrityksen omaa pääomaa.
Osinkotulon verotus
Osakkaan verotuksessa palkka on saajalleen kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa, kun taas osingonjaon verotus listaamattomasta yhtiöstä osakkaalle vaihtelee pääomatulo-osingon ja ansiotulo-osingon kesken riippuen jaettavan osingon määrästä sekä yrityksen nettovarallisuudesta, joka on valtaosassa yrityksistä sama kuin vapaa oma pääoma.
Kun osinkoa jaetaan enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta, puhutaan huojennetun veron alaisesta osingosta tai pääomatulo-osingosta. Tämän nettovarasäännön rajoissa jaettu osinko on osakaskohtaisesti kalenterivuodessa 150 000 euroon saakka 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75-prosenttisesti verovapaata tuloa. Saadusta osingosta menee näin ollen efektiivisesti pääomatuloveroa noin 7,5 %. Jos pääomatulo-osinko ylittää 150.000 euron rajan, 85 % osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Saadusta osingosta menee tältä osin veroa 28,9 %, mikäli pääomatulot ylittävät 30.000 euroa ja pääomatuloverokanta on 34 %.
Mikäli osinkoa jaetaan enemmän kuin 8 % yhtiön nettovaroista, on ylimenevästä osingosta veronalaista ansiotuloa 75 % ja verovapaata tuloa 25 %. Ansiotulojen verottamisessa ei käytetä kiinteää veroprosenttia. Niitä verotetaan progressiivisesti eli veroprosenttisi suurenee, kun ansiotulosi kasvavat. Tähän vaikuttavat kaikki osakkaan saamat ansiotulot osingon maksuvuonna.
Osingonmaksajan tulee huolehtia ennakonpidätyksen perimisestä ja maksamisesta. Jos saat osinkoa listaamattomasta yhtiöstä enintään 150 000 euroa, osingon maksava yhtiö tekee siitä 7,5 %:n ennakonpidätyksen. Jos osingon määrä on suurempi kuin 150 000 euroa, osingon maksava yhtiö tekee yli menevästä osasta 28 %:n ennakonpidätyksen.
Lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet
Verotuksen kokonaisoptimointia tulee miettiä sekä verovuosittain että myös pidemmällä useamman vuoden aikajänteellä. Pitkällä aikavälillä kokonaisverotasoon vaikuttaa merkittävästi se, että yhtiöön jätetyt varat kasvattavat yhtiön nettovarallisuutta ja mahdollistavat seuraavina vuosina aina suuremman pääomatulo-osingon..
Toisaalta nettovarojen kasvattaminen ei ole mahdollista, jos osakas tarvitsee varoja omaan käyttöönsä. Jos osakas siis tarvitsee varoja heti kuluvana vuonna käyttöönsä, johtaa tämä yleensä ansiotuloverotuksen mukaiseen kokonaisverotasoon.
Asiasta kannattaa käydä keskustelua oman taloushallinnon asiantuntijasi kanssa ja tehdä laskelmat siitä, mikä on juuri sinulle paras ja kannattavin ratkaisu varojen nostamiseen.
Takaisin blogiin
Taloushallinnon asiantuntija, joka nauttii palvella asiakkaita eri taloushallinnon asioissa. Rauhallinen numeroiden pyörittelijä, joka samalla pyrkii tuomaan iloa ja naurua ympärilleen. Vapaa-aika kuluu perheen parissa sekä omaa rauhaa kaivatessaan voi hänet löytää joko uimahallista tai syventymästä hyvien kirjojen parissa.